![]() |
Tiistaina haavat olivat menneet siististi umpeen ja lähdin ilman satulaa maastoon. Käytiin varmaan vain 4km, oli tuskaisen kuuma ja hevonen oli ihan läpimärkä jo siinä vaiheessa. Lisäksi mukana oli 11v pikkusisko Leidillä, joten ei kamalan pitkälle viitsitty lähteä.
Tänään sitten olin aamun hernemaalla töissä ja siten olin hereillä siihen aikaan että ehdin jo vähän 10 jälkeen hevosen selkään. Lähdettiin taas maastoon, tällä kertaa vähän pidemmälle. Lenkille tuli matkaa varmaan sellainen 7km, käytiin vähän yhdellä kesantopellolla hyppimässä maastoestettäkin. Lisäksi "kisailtiin" Rullen kanssa, toisin sanoen minä pidätin Patua kaikilla voimilla ja Riina maiskutteli ponille.. Eipä tänäänkään ollut kuin kaksi liinat kiinni-jarrutusta Patulla, metsätiellähän on niin hurjaa maastoilla!?!?
Tosiaan Patu ei ole mitenkään maastovarma, viikonloppuna tultiin kovempaa kuin ikinä kotiin päin maastosta. Varmaan ensimmäinen kerta kun oikeasti mietin pysähtyyköhän mun hevonen oikeasti. Pelon kohteena siis aivan hirveät LEHMÄT (=ja ne lehmät tosiaan makasivat paikallaan, Patulle sama se seisooko ne tms). Niitä ei voi ohittaa rauhassa, joko pompitaan paikallaan tai ryllitään ohi. En tiedä miten saisin hillittyä tätä pelkoa, lehmät asuvat meiltä n. 300m päässä (onneksi päästään muuallekkin maastoon ja muutaman kilsan lenkillä kierrettyä tämä kohta).. Myös kanat ja lampaat aiheuttaa Patulle tämmöisiä reaktioita (lievempinä kyllä).. Kellään muulla kokemusta tälläisestä?
![]() |
| meiän heppalauma klo 7.12 tänä aamuna |
Ulkoasun muokkaaminen lievästi vaiheessa anteeksi :)



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti